Nyt murretaan ennakkoluulot! Psykologit vastaavat yleisimpiin psykologeja ja psykologiaa koskeviin ennakkoluuloihin

Psykologiaan ja psykologeihin liittyy monia ennakkokäsityksiä, joista toiset pitävät enemmän paikkansa kuin toiset. Osaako kuka tahansa psykologiaa? Analysoivatko psykologit kaikkea ja kaikkia koko ajan? Onko psykologiaa mahdoton päästä opiskelemaan? Kokosimme yhteen 5 yleistä ennakkoluuloa psykologeista ja psykologiasta ja tarjoamme nyt niihin asiantuntijoiden vastauksen.

1. Kuka vain osaa psykologiaa!

Jokainen meistä kerää elämänsä aikana valtavasti tietoa ja kokemusta siitä, miten ihminen ajattelee, toimii ja tuntee. Koska psykologia tieteenä tutkii juuri näitä meille kaikille tuttuja ja arkipäiväisiä asioita, herää sitä kohtaan toisinaan ennakkoluuloja: ”Onko psykologia muka tiedettä? Eikö kuka vain tiedä nämä asiat?”

On tärkeää erottaa arkielämän kokemustieto (jota myös keittiöpsykologiaksi kutsutaan) ja psykologia toisistaan. Psykologinen tieto ei perustu arjen kokemuksiin, vaan tieteelliseen tutkimukseen. Tieteellisen tutkimuksen perustana ovat harkitut, testatut ja ammattitaidolla suunnitellut tutkimusmenetelmät. Näiden avulla on mahdollista saada todistettua tietoa siitä, miten ilmiöt keskimäärin eri väestöryhmissä ilmenevät. Psykologian alan tieteelliset tutkimukset perustuvatkin pitkälti todennäköisyyksiin. Mitkä tekijät todennäköisesti ovat yhteydessä korkeaan työtyytyväisyyteen? Mikä on todennäköisesti tehokkain menetelmä masennuksen hoitoon? Mitä tekijöitä todennäköisesti löytyy rikollisen käyttäytymisen taustalta? Muun muassa tällaisiin kysymyksiin psykologiassa pyritään vastaamaan.

Ihmismieli on siis meille kaikille jossain määrin tuttu, mutta psykologia tieteenä on ihmismieleen ja ihmisen käyttäytymiseen liittyvien, tuttujen asioiden tutkimista ja sitä kautta saatua tietoa. Voisikin sanoa, että jokainen tietää jotakin ihmismielestä, mutta psykologia on ihmismielen asiantuntijuutta.

2. Psykologi, psykiatri, psykoterapeutti: kaikki tarkoittavat samaa

Psykologit, psykiatrit ja psykoterapeutit ovat kaikki Valviran laillistamia mielenterveysalan ammattilaisia. Nimikkeet myös kuulostavat samankaltaisilta, joten ymmärrettävästi ne menevät usein keskenään sekaisin. Vaikka psykologien, psykiatrien ja psykoterapeuttien työskentelykenttä on monilta osin sama, näiden ammattiryhmien pohjakoulutus ja työskentelytavat eroavat toisistaan olennaisesti.

Psykologi on opiskellut yliopistossa pääaineenaan psykologiaa ja saanut tästä maisterin tutkinnon (usein näkee käytettävän kirjainlyhennettä PsM). Psykologi on ihmismielen ja sen toiminnan sekä käyttäytymisen asiantuntija, joka voi toimia hyvin monenlaisissa asiantuntijatehtävissä muun muassa terveydenhuollossa, oppilaitoksissa, rekrytoinnissa tai ammatinvalinnanohjauksen parissa. Psykologit voivat ainoana ammattiryhmänä tehdä psykologisia tutkimuksia, joita käytetään moniin eri tarkoituksiin.

Psykiatri on erikoislääkäri, joka on erikoistunut arvioimaan ja hoitamaan mielenterveyden häiriöitä. Psykiatrin työ eroaa psykologin työstä muun muassa siinä, että hänellä on lääketieteellinen koulutus ja oikeudet asettaa diagnooseja ja määrätä lääkityksiä.

Psykoterapeutti puolestaan on henkilö, joka on suorittanut monivuotisen psykoterapeuttikoulutuksen ja voi näin ollen tarjota psykoterapiaa. Psykoterapeuttikoulutus on ammatillista jatkokoulutusta, ja pohjakoulutukseltaan psykoterapeutti voi olla esimerkiksi psykologi, psykiatri, sairaanhoitaja, teologi tai sosiaalityöntekijä.

3. Psykologi analysoi ihmisiä koko ajan ja osaa lukea ajatuksia

Psykologi on kouluttautunut havainnoimaan ihmisten käyttäytymistä ja tunnistamaan siitä muun muassa erilaisia säännönmukaisuuksia, toimintatapoja ja ajatusmalleja. Psykologit ovat kiinnostuneita käyttäytymisen, erilaisten ajatusten ja tunteiden taustalla vaikuttavista syistä ja pohtivat näitä yhdessä asiakkaiden kanssa. Toisinaan tämä saattaa vaikuttaa siltä, että psykologi analysoi ja lukee ajatuksia. Psykologit, kuten ketkään muutkaan, eivät kuitenkaan näe kenenkään pään sisälle. Psykologin tekemät päätelmät perustuvat aina siihen, mitä psykologisissa tutkimuksissa tai vuorovaikutustilanteessa asiakkaan kanssa nousee esille. Vaikutelma ajatusten lukemisesta ja analysoinnista voi osittain johtua siitä, että psykologi osaa kiinnittää huomiota sellaisiin erilaisten ilmiöiden taustalla oleviin seikkoihin, joita yleensä arkikeskustelussa ei nouse esille.

Vapaa-ajalla tätä toisinaan analysoinnilta ja ajatusten luvulta vaikuttavaa päätelmien ja havaintojen tekemistä psykologit tekevät meidän näkemyksemme mukaan hyvin vähän. Työrooli ja vapaa-ajan rooli on tärkeää erottaa toisistaan myös psykologin työssä. Samaan tapaan kuin kirjanpitäjäkään ei jaksa käyttää kaikkea vapaa-aikaansa kirjanpitotehtävien hoitamiseen, myöskään psykologi ei jaksa toimia psykologina 24 tuntia vuorokaudessa. Yleisesti ottaen vapaa-ajalla psykologit haluavatkin ottaa rennosti ja keskittyä muihin kuin työhön liittyviin asioihin – ihan samalla tavalla kuin muidenkin ammattiryhmien edustajat.

4. Psykologiaa on mahdoton päästä opiskelemaan

On totta, että psykologia on todella suosittu ala, jota hakee vuosittain opiskelemaan moninkertainen määrä ihmisiä siihen nähden, paljonko alalle valitaan syksyisin uusia opiskelijoita. Myös psykologian valintakoe on haastava, sillä siinä mitataan sellaisia asioita, joita esimerkiksi lukiossa opetetaan varsin vähän. Eri yliopistojen valintakokeissa painotetaan hieman eri asioita, mutta yleensä psykologian valintakokeissa mitataan ainakin tilastomatematiikkaan ja psykologian alan kirjallisuuteen perehtyneisyyttä jossakin muodossa. Valintakokeesta selviäminen ei ole kuitenkaan mahdoton tehtävä, vaikka kokeeseen valmistautuminen vaatiikin pitkäjänteistä opiskelua. On myös mahdollista, että lähitulevaisuudessa pitkää valmistautumista vaativista pääsykokeista luovutaan parhaillaan käynnissä olevan valintakoeuudistuksen vuoksi (ks. esim. https://yle.fi/uutiset/3-9782056). Tällöin opiskelijavalinnassa pääsykoetta suuremman painoarvon saisivat ylioppilaskirjoitukset sekä päättötodistus toisen asteen oppilaitoksesta. Voi siis olla, että myös psykologian opiskelijavalinnat tehdään jo ensi keväänä eri tavalla kuin mihin olemme tähän mennessä tottuneet.

Kannattaa myös pitää mielessä, että yhteensä eri yliopistoissa aloittaa vuosittain yli 200 uutta psykologian opiskelijaa. Tämä määrä on oikeastaan aika suuri. Jos olet todella kiinnostunut alasta ja valmis näkemään paljon vaivaa opiskelupaikan eteen, tähän joukkoon on hyvinkin mahdollista päästä mukaan!

5. Alalle hakeutuu sellaisia ihmisiä, joilla on paljon omia ongelmia

Psykologit ja psykologian opiskelijat ovat hyvin monenkirjava joukko eri taustoista tulevia ihmisiä. On mahdollista, että joillakin on alalle tullessaan taustalla vaikeita kokemuksia ja mielenterveyden pulmia, aivan kuten muidenkin alojen ihmisillä. Psykologit eivät myöskään ole suojassa elämän mukanaan tuomilta vaikeuksilta, vaan elämä voi koetella mielenterveyden asiantuntijoita siinä missä muitakin ihmisiä. Työkykynsä säilyttämiseksi psykologien ja muiden mielenterveysalan ammattilaisten pitää toki kiinnittää erityistä huomiota siihen, että omia vaikeita elämänkokemuksia on riittävästi käsitelty ja mielenterveyden pulmista on toivuttu, jotta muiden ihmisten kohtaamiseen ja auttamiseen löytyy riittävästi voimavaroja.

Yleisesti ottaen psykologit ovat tavallisia ihmisiä, jotka ovat pitkän yliopistokoulutuksen myötä ihmismielen ja käyttäytymisen asiantuntijoita. Psykologeilla voi olla taustalla vaikeita elämänkokemuksia, tai sitten ei. Asiakkaan näkökulmasta tällä ei ole merkitystä, sillä psykologin tehtävänä on tarjota ulkopuolista, asiantuntijan näkökulmaa asiakkaan elämäntilanteeseen. Tämä näkökulma ei perustu psykologin omaan elämänkokemukseen, vaan ammattitaitoon ja tutkimustietoon ihmismielen toiminnasta.

Lisätietoa:

http://www.psyli.fi/tietoa_psykologeista

http://www.psyli.fi/tietoa_psykologeista/mita_psykologi_tekee

https://opintopolku.fi/wp/yliopisto/mita-yliopistossa-voi-opiskella/psykologia/

http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/9/1/303_ammatti

http://suotuisasuunta.blogspot.fi/2015/09/psykologi-ammattina-ja-psykologi.html

Kirjoittajat:

Pia Jussila, PsK, psykologian opiskelija

Milla Maaria Ojala, PsM, http://mielellaan.blogspot.fi/

Milla Helaakoski, PsM, psykologi

Kuvat: Unsplash