Yleisestä harhaluulosta huolimatta psykologit eivät lue työkseen ajatuksia. Sitä taitoa emme valitettavasti vuosikausienkaan opintojen jälkeen hallitse, vaikka kuinka haluaisimme. Mitä ihmettä psykologit sitten tekevät?
Tämän blogitekstin on tarkoitus tarjota sinulle kattava – mutta ei täydellinen – lista psykologian erilaisista sovellusalueista ja työkentistä, joilla psykologeja työskentelee. Listan perusteella saat hieman paremman kuvan siitä, mitä kaikkea me psykologit todellisuudessa oikein teemme. Aloitetaanko?
Psykologin ammatti pohjautuu hyvin vahvasti psykologiatieteeseen ja tiede puolestaan perustuu aina tutkimukseen. Tästä syystä myös suuri joukko psykologeja työskentelee tutkijoina yliopistoissa tai muissa tutkimuslaitoksissa. Moni asia yhteiskunnassamme pohjautuu tietämättämme käyttäytymistieteelliseen ja psykologiseen tutkimukseen. Esimerkiksi koululaitoksemme opetussuunnitelmat pohjaavat pitkälti kasvatustieteellisiin ja psykologisiin teorioihin ja tutkimukseen oppimisesta, kasvatuksesta, vuorovaikutuksesta sekä ihmisen kehityksestä. Lisäksi tutkimusten pohjalta ihmisen taloudellisen päätöksenteon ja kaupallisen käyttäytymisen lainalaisuuksia tunnetaan melko hyvin, ja tätä tietoa voidaan hyödyntää muun muassa mainonnassa ja markkinoinnissa.
Psykologiassa tutkitaan myös esimerkiksi johtajuutta, kriisityön järkevää organisoimista, psykoterapian vaikuttavia tekijöitä ja tehokkuutta, työhyvinvoinnin kannalta olennaisia tekijöitä, ihmisten liikennekäyttäytymistä, havaitsemista, ajattelua, muistia, ihmisen normaalin kehityksen edellytyksiä ja riskitekijöitä, neuropsykologiseen kuntoutumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä kehitetään uusia hoitomuotoja mielenterveyden pulmiin, ja vaikka mitä muuta. Psykologien koulutukseen pakollisena kuuluvat tilastotieteen opinnot antavatkin hyvät edellytykset tutkimuksen tekoon, tieteellisen kirjallisuuden arvioimiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumiseen.
Neuvolapsykologit tukevat perheitä varhaisessa vuorovaikutuksessa sekä auttavat vanhemmuuden haasteissa ja ongelmatilanteissa. He ohjeistavat perheitä sujuvampaan ja vastavuoroisempaan kanssakäymiseen sekä vastaamaan toistensa tarpeisiin, mikä ennaltaehkäisee perheenjäsenten myöhempiä mielenterveyden ongelmia.
Koulupsykologit auttavat koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvissä haasteissa. He arvioivat oppimisvaikeuksia ja tarkkaavuuden pulmia sekä antavat suosituksia tarvittaviin tukitoimiin. Koulupsykologi työskentelee usein tiiviissä yhteistyössä opettajien ja koulukuraattorin kanssa.
Kliiniset psykologit voivat toimia sairaalan osastoilla tutkivassa tai hoitavassa yksikössä monenlaisten mielenterveysongelmien parissa. Psykologin tutkimuksessa selvitetään potilaan hoidon tarvetta: Kartoitetaan oireilua, kognitiivisia kykyjä, muistitoimintoja, persoonallisuustekijöitä, sairaus- ja henkilöhistoriaa, ja ohjataan sopivaan hoitavaan yksikköön, jossa voidaan toteuttaa esimerkiksi keskusteluhoitoa.
Neuropsykologit tutkivat ja kuntouttavat muun muassa aivovammapotilaita. Neuropsykologi voi tehdä myös työ- tai ajokyvyn arvion. Neuropsykologinen tutkimus sisältää ajattelua, oppimista, muistitoimintoja ja hienomotoriikkaa arvioivia tehtäviä. Neuropsykologit suunnittelevat yhdessä muun moniammatillisen tiimin kanssa millaisella tuella potilas pärjää arjessa ja työelämässä, millaisia kuntouttavia tehtäviä hän saa, ja ohjaavat tarvittaessa potilaan psykoterapiaan.
Oikeus- ja kriminaalipsykologit antavat poliisin ja oikeusistuimen pyynnöstä virka-apua muun muassa lapsiin ja nuoriin kohdistuvissa rikosepäilyissä ja muissa rikoksissa, tekevät mielentilatutkimuksia ja voivat toimia vankilapsykologina. Vankilapsykologin työn tavoitteena on ennaltaehkäistä uusintarikollisuutta.
Psykologit voivat organisoida ja tehdä kriisityötä Suomessa sekä ulkomailla. Kriisityöhön kuuluvat ennaltaehkäisevä toiminta, debriefing eli jälkipuinti ja hoito. Traumaattiset kriisit voivat koskea yksilöä, laajemmin yhteisöjä tai koko yhteiskuntaa (esim. väkivallan teon kohteeksi joutuminen, kouluampuminen ja tsunami).
Urheilupsykologit valmentavat ja motivoivat urheilijoita ja tavallisia liikkujia. He soveltavat työssään psykologista tietoa motivaatiosta, elämäntapamuutoksista, oppimisesta, tunteiden säätelystä, tarkkaavuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta.
Työterveyden psykologit pitävät huolta ihmisten ja organisaatioiden hyvinvoinnista. He tukevat työkykyyn liittyvissä haasteissa ja auttavat löytämään työn merkityksellisyyden kokemuksen sekä tasapainon uupumuksen keskellä. Työterveyspsykologit toimivat usein työyhteisöjen konfliktien ratkaisuissa. Heiltä saa myös apua masennukseen, ahdistukseen ja muihin mielenterveydellisiin ongelmiin liittyen.
Konsultit ja yritysten ja organisaatioiden parissa työskentelevät psykologit tekevät muun muassa soveltuvuusarvioita eli auttavat yrityksiä löytämään sopivia työntekijöitä, valmentavat johtajia, auttavat toteuttamaan organisaatiomuutoksia, sekä teettävät työhyvinvointi- tai tuottavuustutkimuksia yrityksille tai voivat olla mukana tuotekehittelyprosessissa.
Psykoterapeutti on oma erillinen koulutuksensa, johon voi psykologien lisäksi hakeutua myös muiden alojen ammattilaisia kuten lääkäreitä ja sairaanhoitajia. Psykoterapeutti – kuten psykologikin – on lailla suojattu terveydenhuollon ammattinimike. Psykoterapiasuuntauksia on useita ja työskentelytapoja on monia. Usein psykoterapiaan hakeudutaan hieman vakavampien ja/tai pitkäkestoisten merkittävästi toimintakykyä haittaavien mielenterveyden ongelmien kuten keskivaikean masennuksen tai ahdistuksen, traumaattisten kokemusten, itsetuhoisuuden, syömishäiriöiden tai fobioiden vuoksi. Psykoterapia saattaa kestää 6-20 käyntikerrasta aina useampaan vuoteen tarpeen ja tavoitteen mukaan. Psykoterapia on tavoitteellista hoidollista työskentelyä, jonka menetelmiä voivat olla keskustelu, erilaiset harjoitteet ja tehtävät, sosiaalisten tai muiden hankalien tilanteiden käytännön harjoittelu, hypnoosi, musiikki, valokuvat tai muu taiteen muoto. Usein psykoterapiassa yhdistellään erilaisia kullekin asiakkaalle ja terapeutille sopivia työskentelytapoja. Psykoterapia on tutkimusten valossa tehokasta ja vaikuttavaa hoitoa moniin mielenterveyden ongelmiin.
Yllä oleva lista on pintariipaisu siitä, mitä kaikkea psykologi voi tehdä, mutta antaa hyvän kuvan siitä, minne psykologit yleisimmin sijoittuvat työelämässä. Listaa voisi jatkaa monenlaisilla muillakin mielenkiintoisilla psykologien työtehtävillä, sillä psykologeja toimii myös esimerkiksi mediassa, pelialalla, palvelumuotoilussa, kehitysvammaisten ja muiden erityisryhmien parissa, tekoälyn kehittämisessä sekä monessa muussa paikassa.
Voimme ehdottomasti suositella psykologian opiskelua ja alalle suuntautumista sekä työn monipuolisuuden, että merkityksellisyyden vuoksi: Psykologina voi melko vapaasti itse valita millaisia yhteiskunnallisia – ja yksilöllisiä – haasteita haluaa omalla työpanoksellaan olla ratkaisemassa.
Kirjoittajat:
Niina Vähäaho – Psykologian opiskelija, Psykologiaa-sivuston ylläpitäjä. Blogi: une petite life
Jaakko Sahimaa – Työterveyspsykologi, Psykologiaa-sivuston ylläpitäjä
Kuvat: Unsplash
PSYKOLOGIAA 