Psykologi yhteiskunnallisen turvallisuuden palveluksessa

Miten terrorismin torjunta ja psykologia liittyvät toisiinsa? Mielikuvaa psykologeista hallitsee usein mielenterveyden tematiikka ja siihen liittyvä asiantuntijuus. Psykologia tieteenä tutkii kuitenkin huomattavasti laajempaa kysymystä: ihmisen käyttäytymistä ja inhimillistä kokemusta. Meitä psykologeja kiinnostaa esimerkiksi, miksi ihminen toimii niin kuin hän toimii, miten hän kokee toimintaansa, miten käyttäytymisen taustaprosessit toimivat ja miten hän on vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Psykologista tietoa ihmisyydestä voi soveltaa käytännössä mille tahansa elämänalueelle. Koska sovellusalojen potentiaalinen valikoima on rajaton, on tärkeää kyetä yhdistämään psykologinen intressi kohdealan keskeisiin sisältöihin.

Psykologeja on työskennellyt yhteiskunnallisen turvallisuuden palveluksessa psykologiatieteen varhaisilta vuosilta asti. Psykologinen soveltuvuusarviointi kehittyi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä armeijojen ja varhaisten tiedustelupalvelujen tarpeesta valita sopivia ihmisiä vaativiin tehtäviin. Myös  erilaisia rikollisuuteen liittyviä aihepiirejä on käsitelty psykologiassa jo vuosikymmeniä. Käytetyimmiksi yleiskäsitteiksi suomen kielessä ovat vakiintuneet oikeus- sekä kriminaalipsykologia. Oikeuspsykologiassa käsitellään oikeudenkäytäntöön ja –tieteeseen liittyviä psykologisia kysymyksiä kuten todistajan luotettavuutta; kriminaalipsykologia keskittyy rikollisen käyttäytymisen tutkimiseen. Kun psykologikoulutettu työskentelee asiantuntija- tai päätöksentekoa tukevassa roolissa poliisi- tai sotilasorganisaation palveluksessa, voidaan puhua myös operatiivisesta psykologiasta.

Poliisipsykologin arjesta

Suomessa psykologeja työskentelee yhteiskunnallisen turvallisuuden kuten poliisityön parissa yhä pieni määrä moneen muuhun länsimaahan verrattuna. Siinä missä Sveitsin poliisin palveluksessa on tiettävästi vähintään yksi psykologi jokaisessa 26 kantonissa, Suomessa määrä on murto-osa tästä.  Silti psykologeja on ollut vuosia niin Keskusrikospoliisin, Suojelupoliisin kuin paikallispoliisienkin tukena sekä Tampereella sijaitsevassa Poliisiammattikorkeakoulussa. Työnimike ei usein ole psykologi, vaan se voi olla vaikkapa erikoistutkija, lehtori tai ylitarkastaja. Poliisiorganisaation lisäksi oikeus- ja kriminaalipsykologian asiantuntijoita työskentelee vankiloissa, psykiatrisissa vankisairaaloissa sekä yliopistoissa tutkijoina. Päivittäinen työnkuva voi muokkautua pitkälti työntekijän omien kiinnostusten ja kokemuksen perusteella.

Poliisiammattikorkeakoulun psykologit vastaavat koulun soveltuvuusarvioinneista. He ovat tehneet pitkään tutkimusta ja koulutusyhteistyötä esimerkiksi poliisin erikoisjoukkojen stressinhallinnan kehittämiseksi (katso lisää alla olevasta linkistä) sekä myötätuntouupumuksen parissa. Keskusrikospoliisissa eli KRP:ssä psykologista asiantuntemusta on puolestaan hyödynnetty muun muassa profiloinnissa eli rikokseen liittyvien psykologisten piirteiden analysoinnissa. Psykologin tuella voidaan edesauttaa tekijän löytymistä tai pyrkiä saamaan kontakti panttivangin ottaneeseen henkilöön turvallisen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Psykologit ovat pitkään työskennelleet myös väkivallan riskin ennaltaehkäisemiseksi: psykologiseen tutkimukseen ja työhön pohjaava uhka-arviointimalli on nykyisin kiinteä osa poliisin toimintaa. Sen avulla pyritään tunnistamaan muun muassa potentiaalisia koulusurmaajia varhaisen puuttumisen mahdollistamiseksi.

Työskentelin itse Suojelupoliisissa vuosina 2014 – 2016, kun Suomeen saapui ennennäkemätön määrä pakolaisia ja vastaavasti kymmeniä suomalaisia matkusti konfliktialueille. Tilanne oli kaikille uusi, vaikka Supon yleinen toimintaympäristö oli minulle jossain määrin tuttu jo ennalta. Olin tutustunut niin kutsutun asymmetrisen sodankäynnin aihepiiriin kymmenkunta vuotta aiemmin opiskellessani Maanpuolustuskorkeakoulussa. Myöhemmin Turun yliopistolla jatkoin lukemalla sekä kriminologiaa että oikeuspsykologian ja -tieteen perusteita. Opittavaa oli silti valtavasti.

Työhöni erikoistutkijana kuului muun muassa monien sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kouluttamista vuorovaikutukseen, terrorismiin ja radikalisaatioon liittyvistä psykologis-eettisistä peruskysymyksistä, uhka-arvioinnin kehittämistä sekä kansainvälistä yhteistyötä. Osallistuin lisäksi useiden Suojelupoliisin toiminnallisten prosessien kuten niin kutsutun kohdehenkilömetodologian ja ennaltaehkäisevän sidosryhmäyhteistyön rakentamiseen; olin koko konsernin palveluksessa. Kaiken kaikkiaan kokemus oli huikea näköalapaikka yhteiskuntaamme, poliisi- ja tiedustelutyön arkeen sekä kansainväliseen yhteistyöhön.

Työ yhteiskunnallisen turvallisuuden parissa tarjoaa psykologeille monenlaisia mahdollisuuksia ja toisaalta, psykologit voivat tarjota eri organisaatioille hyvin monipuolista osaamista. Kyse on yhteisten intressien löytämisestä: psykologin tulee olla aiheesta kiinnostunut sekä halukas ja kyvykäs työskentelemään pitkäjänteisesti haastavassa ympäristössä. Aihealue edellyttää vahvaa itseohjautuvaa otetta ja soveltavaa työssä oppimista, mutta mahdollistaa toisaalta yksilöllisiä erikoistumisalueita.

Kirjallisuutta:

Applying Resilience Promotion Training Among Special Forces Police Officers

International Handbook of Threat Assessment

Ethical Practice in Operational Psychology

Police Psychology and Its Growing Impact on Modern Law Enforcement

Kirjoittaja: Visa Sarparanta, työpsykologi, joka on kiinnostunut turvallisuuskriittisistä ympäristöistä ja on työskennellyt myös näyttelijänä.

Kuvat: Unsplash