Mistä itse asiassa puhutaan, kun puhutaan ammatista? Ammatti sanana viittaa päätoimiseen elinkeinoon, jota ihmisyksilö harjoittaa työkseen tullakseen toimeen. Usein ammattilaisuus edellyttää myös koulutusta tai vähintään pidempää kokemusta kyseisestä työstä; ammattilaiseksi ei tulla hetkessä. Osa voi toisaalta tehdä vuosia työtä kokematta itseään minkään alan ammattilaiseksi. Ammatin valintaa on puolestaan pidetty yhtenä tärkeimmistä ihmisen tekemistä valinnoista: määrittäähän ammatti paitsi huomattavasti ajankäyttöä myös työstä saatavan korvauksen kautta elintasoa sekä sosiaalista asemaa. Vaikka työelämä pirstaloituu ja epätyypillisiksi kutsutuista työnteon tavoista on tullut varsin tyypillisiä, noin puolet suomalaisista on koko ikänsä samassa ammatissa.
Lue lisää
Kuukausi: huhtikuu 2018
Matkalla opinnoista työelämään epävarmuus voi yllättää – Osa 2:
Mikä kaikki muuttuu työelämään siirryttäessä?
Opintojen ja työelämän selkein ero on niiden aikajänteessä. Opinnot rakentuvat suoritettavista kokonaisuuksista, jotka alkavat ja päättyvät. Suorituksista saa myös lähes aina jonkinlaisen palautteen, vähintään suoritusmerkinnän.
Työelämässä eri tehtävien, projektien ja toimeksiantojen alku ja loppu on usein aika hähmäistä. Eri vaiheissa keskeneräisiä ideoita, tunnusteluja, suunnitelmia ja asiakaskeissejä on käynnissä samanaikaisesti.
Lue lisää
Osa 1: Tutkinto taskussa?
Opiskelu tarjoaa mahdollisuuden uuteen. Alussa mielessä voi pyöriä monta huolta ja innostuksen aihetta. Työelämä tuntuu kuitenkin monen mielessä yhä kaukaiselta. Oli opiskelu miten mielekästä ja innostavaa tahansa, se on kuitenkin vaiheena väliaikainen: opinnot ovat polku työelämään.
Lue lisää
1. Motiivit uramuutostoiveen taustalla: Mihin ongelmaan toivon ratkaisua?
Usein uramuutosta pohditaan erilaisissa työuran käännekohdissa: yt-neuvottelut, irtisanominen, määräaikaisen työn päättyminen ja paluu perhevapaalta takaisin työelämään. Muutostilanne on aktivoinut tarkastelemaan omia uratavoitteita uudelleen. Moni uramuutosta harkitseva on huomannut työmotivaationsa laskeneen ja pohtii sen vuoksi uusia vaihtoehtoja. Työmäärä voi olla liian suuri tai liian vähäinen, työ voi tuntua olevan ristiriidassa omien arvojen kanssa, työllä ei näe olevan merkitystä tai kokee olevansa itselleen epäsopivalla alalla. Kehittymismahdollisuuksien puuttuminen saa usein harkitsemaan uramuutosta, jos kokee ammatillisen kehittymisen tärkeäksi. Työyhteisössä koetut ongelmat (esim. työpaikkakiusaaminen, työilmapiiriongelmat, johtamisessa ja esimiestyössä koetut ongelmat) ovat psyykkisesti kuormittavia ja saavat usein harkitsemaan alanvaihtoa.
PSYKOLOGIAA 