Matkalla opinnoista työelämään epävarmuus voi yllättää – Osa 2:
Mikä kaikki muuttuu työelämään siirryttäessä?
Opintojen ja työelämän selkein ero on niiden aikajänteessä. Opinnot rakentuvat suoritettavista kokonaisuuksista, jotka alkavat ja päättyvät. Suorituksista saa myös lähes aina jonkinlaisen palautteen, vähintään suoritusmerkinnän.
Työelämässä eri tehtävien, projektien ja toimeksiantojen alku ja loppu on usein aika hähmäistä. Eri vaiheissa keskeneräisiä ideoita, tunnusteluja, suunnitelmia ja asiakaskeissejä on käynnissä samanaikaisesti.
Työn lopputuloksesta kiinnostuneita tahoja on monta ja niinpä työhön kohdistuu ristiriitaisia vaatimuksia. Työtehtävien prioriteetit vaihtelevat ja muuttuvat, eikä töiden loppuunsaattaminen rajaudu yhtä selkeästi kuin opintokokonaisuuden päättävä harjoitustyö tai tentti.
Viime aikoina on kirjoitettu paljon työssä jaksamisesta ja erityisesti uransa alkuvaiheessa olevien työntekijöiden uupumuksesta. Uupumisen problematiikan taustalla on usein epävarmuudesta, vaativuudesta tai uhrautuvaisuudesta kumpuava riittämättömyyden tunne.
Ongelmaksi muodostuu tilanne, jossa aloitteleva työntekijä vaatii itseltään alusta alkaen täydellistä suoritusta, haluaa näyttää kyvykkyytensä ansaitakseen paikkansa ja toisaalta on valmis venymään rajattomasti saavuttaakseen tavoitteensa. Samanaikaisesti työstä ei saakaan palautetta tai tavoitteet jäävät epäselviksi, jolloin on itsekin vaikea arvioida omaa suoritustaan.
Työuran alku on uuteen elämänvaiheeseen siirtymistä myös työpaikan ulkopuolella. Vakiintuminen, perheen perustaminen tai perustamatta jättäminen, asunnon hankkiminen ja asettuminen työuralle mietityttävät. Lisäksi pitäisi vielä vaikuttaa onnelliselta, pystyvältä ja siltä että kaikki on hyvin. Sitten sitä saattaa vielä vaatia itseltään että nämä kysymykset ratkeaisivat helposti ja ihan luonnostaan.
Sopiva tahti ja tietoisuus omista voimavaroista
Yksittäisiä opintosuorituksia voisi verrata yleisurheilun sprinttimatkoihin ja opintoja kokonaisuudessaan keskipitkän matkan, esim. 1500m tai 3000m juoksuun, jotka vaativat jo selkeästi sopivan tahdin hakemista pelkän täysillä painattamisen sijaan. Yhteistä on se, että maali on koko ajan jotakuinkin nähtävissä ja hahmotettavissa.
Työura on vähintään maratonin, ellei jopa ultrajuoksun kaltainen laji. Menestyminen ja maaliin pääseminen vaatii tietoisuutta omista voimavaroista ja tietoista voimavarojen sääntelemistä. Selkeitä etappeja ei välttämättä ole ja etapin selvittämisestä todennäköisimmin saa palkkioksi vain epämääräisen suunnan kohti seuraavaa, usein haastavampaa kohdetta. Maali häämöttää ehkä jossain kaukana ja huomio pitäisi pitää tässä hetkessä, jotta suoritus ei kärsi.
Tietoinen himmaileminen oman suorituksen kanssa voi tuntua turhauttavalta. Myös se, ettei töissä pääsekään soveltamaan ja kehittämään viimeisimmän tutkimustiedon mukaan toimivimpia ja tehokkaimpia käytäntöjä voi tulla yllätyksenä. Kuitenkin juuri tietoisuus tekemisen pitkästä aikajänteestä, muutosten hitaudesta, omista voimavaroista ja mahdollisuuksista on avain työuralla pysymiseen ja menestymiseen.
Viisi vinkkiä hyvän työuran alkuun:
- Etsi sopiva tahti, kunnioita rajojasi ja säästä hieman voimia niihin tilanteisiin, joissa todella on tarvetta venyttää suoritustaan. Muista että tavasta, jolla teet töitä aluksi, tulee se itsestään selvä vähimmäistaso, jota sinulta odotetaan jatkossakin.
- Jos muut eivät aseta työllesi raameja, tavoitteita tai rajoja, tee se itse. Pilko tavoitteet sopivan kokoisiksi ja riittävän konkreettisiksi. Muista asettaa itsellesi myös helposti saavutettavia välitavoitteita.
- Ole armollinen itsellesi, hyväksy että olet aloittelija. Seniorit tekevät asioita vaivattomammin koska heillä on kokemuksen tuomaa varmuutta, verkostoja ja näköalaa asioiden tärkeysjärjestykseen.
- Muista että asiat muuttuvat (ja usein myös kehittyvät) koko ajan. Älä turhaudu siitä, että kaikkea ei jo tehdä koulussa opetettujen parhaiden käytäntöjen mukaisesti. Suhtaudu uteliaasti epätäydellisyyteen ja keskeneräisyyteen.
- Kaikesta ei tarvitse selviytyä yksin. Keskustele samassa tilanteessa olevien ystäviesi kanssa, käy esimiehesi kanssa läpi työtehtäviä ja tavoitteita, osallistu mentoriohjelmaan tai keskustele tarvittaessa ammattiauttajan kanssa.
Kirjoittaja: Simo Levanto (PsM) on työterveyspsykologi. Hän työskentelee työelämän psykologisten ilmiöiden asiantuntijana Shortumissa ja Doctagonilla.
Lisää luettavaa:
Nuoret uraohjukset palavat loppuun työelämässä
Ilona Suojanen: 5 ways to help Generation Y to find happiness at work
Kuvat: Unsplash
3 thoughts on “Työterveyspsykologin 5 vinkkiä hyvän työuran alkuun”