Psykologit yhdenvertaisuuden edistäjinä

Sanotaan, että yhteiskunta voi juuri niin hyvin kuin sen heikoin lenkki.
”Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. — Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa henkilöön liittyvät tekijät eivät saisi vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja – perusoikeudet kuuluvat kaikille. — Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuuden periaate viittaa sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä. Yhdenvertaisuuslaki, rikoslaki, tasa-arvolaki ja työlainsäädäntö tarkentavat syrjinnän kieltoa eri elämänalueilla.” (yhdenvertaisuus.fi).

yhdenvertaisuus, psykologi yhdenvertaisuus, psykologi tasa arvo, PSV, psykologien sosiaalinen vastuu

Suuri osa psykologin työstä on yhdenvertaisuutta edistävää. Jokainen psykologi on työssään sitoutunut inhimillisen kärsimyksen vähentämiseen ja erityisesti niiden ihmisten huomioimiseen, joilla on puutteelliset mahdollisuudet saavuttaa ihmisarvoinen elämä. Psykologin ydinosaamista on ihmisen kuunteleminen ja kohtaaminen, syrjimättä ja taustaan katsomatta. Psykologin asiakaskunta koostuu avun tarpeessa olevista ja oman yhdenvertaisen oikeutuksensa ansaitsevista ihmisistä. Yhdenvertaisuuden kysymykset ovat siis alati läsnä työssämme. Mitä on käytännössä se työ, jolla psykologit edistävät yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa?

Pohja turvalliselle ja kantavalle elämälle luodaan lapsuudessa. Eriarvoisten lähtökohtien vaikutusta lapsen tulevaisuuteen voidaan vähentää tarjoamalla lapsiperheille oikeanlaisia palveluita oikeaan aikaan. Psykologit tekevätkin arvokasta työtä lasten yhdenvertaisuuden edistämiseksi esimerkiksi perheneuvoloissa, lastensuojelussa ja kouluissa. Kun kaksivuotias raivoaa ja vanhempi kokee olevansa osaamaton ja riittämätön, voi perheneuvolan psykologi tarjota ymmärrystä ja keinoja tilanteeseen. Kun koulukirjojen sanat ovat lapselle epämääräistä mössöä ja matematiikan tehtävät saavat pienen koululaisen lukkoon, voi psykologin apu olla ratkaisevaa koulupolun ja myös myöhemmän opintoihin ja työelämään sijoittumisen kannalta.

Toisinaan epätasa-arvoiset lähtökohdat, puutteelliset voimavarat tai äkilliset elämänkriisit uhkaavat hyvinvointia. Esimerkiksi masennus, uupumus ja ihmissuhdeongelmat ovat asioita, joiden kanssa moni meistä joutuu kamppailemaan jossain vaiheessa elämäänsä. Ennaltaehkäisevä työ ja mielenterveystaitojen opettelu parantavat valmiuksia kohdata vaikeita asioita, joita kenen tahansa kohdalle voi sattua. Toisinaan ongelmat kasvavat ja tarvitaan korjaavaa psykologin työtä. Tällaisena voi pitää esimerkiksi hoitoa psykiatrisella osastolla sekä kuntoutusta. Joskus äkilliset onnettomuustilanteet Suomessa tai ulkomailla vaativat nopeaa reagointia, jolloin kriisipsykologit toimivat viranomaisten rinnalla. Yhä paremmin ymmärretään fyysisen auttamisen lisäksi myös psykososiaalisen tuen tarve.

Jotkut psykologit työskentelevät vähemmistöjen tai muulla tavoin haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien parissa. Tällaisen työn kautta psykologi voi paitsi auttaa yksittäisiä ihmisiä, myös jakaa tietoa yhteiskunnallisella tasolla työskentelemällä esimerkiksi potilas- ja vammaisjärjestöissä.

Perinteisen asiakastyön lisäksi psykologit ja erityisesti Psykologiliitto osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun kirjoittamalla kannanottoja ja antamalla lausuntoja. Ajankohtaisena esimerkkinä on hallituksen aikomus siirtää KELAn korvaama kuntoutuspsykoterapia ja vaativa lääkinnällinen kuntoutus maakunnille. Psykologiliitto vastustaa tätä päätöstä, sillä sen pelätään vaikuttavan radikaalisti palveluiden saatavuuteen ja lisäävän epätasa-arvoa.

yhdenvertaisuus, psykologi yhdenvertaisuus, psykologi tasa arvo, PSV, psykologien sosiaalinen vastuu

Miten muuten psykologi voi vaikuttaa yhdenvertaisuuden toteutumiseen?

Yksi tapa on järjestö- ja vapaaehtoistoiminta. Suomessa vapaaehtoistyöllä on pitkät perinteet ja sillä on sosiaali- ja terveyspalveluja täydentävä rooli. Moni psykologi tai psykologian opiskelija onkin mukana vapaaehtoistyössä esimerkiksi kriisipuhelimessa, ystävänä vanhukselle tai erilaisten vertaistukiryhmien ohjaajana. Tämän tekstin kirjoittajat toimivat Psykologien Sosiaalinen Vastuu Ry:n (PSV) hallituksessa ja tekevät vapaaehtoistyötä sen koordinoimissa hankkeissa. PSV on erityisesti psykologista osaamista hyödyntävä järjestö, jonka nimensä mukaisesti on tarkoitus edistää jokaisen ihmisen oikeutta psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. PSV:n tavoitteena on tuoda psykologista näkökulmaa ajankohtaiseen julkiseen keskusteluun esimerkiksi kannanoton keinoin tai luento- ja keskustelutilaisuuksia järjestämällä. PSV:n kotimaan hankkeissa vapaaehtoiset ovat tarjonneet psykososiaalista yksilö- ja ryhmämuotoista tukea alaikäisille ja aikuisille turvapaikanhakijoille ja pakolaisille. Global Clinic Helsingissä vapaaehtoiset psykologit ovat osallistuneet paperittoman asiakkaan tilanteen arviointiin, tarjonneet keskusteluapua ja tehneet vaikuttamistyötä yhdessä muiden ammattiryhmien kanssa.

Psykologeilla on paljon mahdollisuuksia ja ammattitaitoa ihmisten yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Psykologit ovat myös tärkeässä asemassa mielenterveysperusteisen syrjinnän ehkäisemisessä. Yhteiskunnassamme mielenterveyden häiriöön sairastuvat voivat tulla edelleen epätasa-arvoisesti kohdelluiksi ja syrjityiksi. Siksi psykologityön merkityksen korostaminen sekä mielen sairauksiin liittyvän stigman vähentäminen on tärkeää.

Kuinka psykologit voisivat vielä paremmin huomioida niitä, jotka eivät tule yhteiskunnassamme kuulluiksi? Mitä sellaisia epäkohtia yhteiskunnassamme on, joihin psykologit voivat työssään vielä vaikuttaa? Mikä sinusta on tärkeää? Jokainen psykologi voi tarkastella näitä kysymyksiä oman työnsä ja organisaationsa osalta.

Yhdenvertaisuuden arvoa voi toteuttaa kuka milläkin tavalla ammattinsa, kiinnostuksen kohteidensa tai persoonansa kautta: katsomalla silmiin, kohtaamalla, tarjoamalla apua, iloitsemalla toisen puolesta ja puolustamalla heikommassa asemassa olevaa. Pienestä teosta voi syntyä uusi tapa.

Kirjoittajat:

Miranda Koskinen on psykologi ja PSV:n varapuheenjohtaja sekä tiedottaja. Hän työskentelee työssään mm. kipupotilaiden kanssa.

Veera Nieminen on lasten ja nuorten kanssa työskentelevä psykologi, PSV:n hallituksen jäsen ja Global Clinic -aktiivi.

Kuvat: Miranda Koskinen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s