Voiko sosiaalisia pelkoja helpottaa?

Sosiaalisten pelkojen helpottamiseen liittyy hyviä ja huonoja uutisia. Hyvät uutiset ovat, että oikeaoppisella työskentelyllä suurin osa ihmisistä saa merkittävää helpotusta tilanteeseensa. Suositeltu hoitomuoto sosiaalisten tilanteiden pelkoon on kognitiivinen käyttäytymisterapia. Sen avulla noin 85 prosenttia tarkkarajaisesta muodosta kärsivistä ja noin 60 prosenttia yleisestä muodosta kärsivistä saa kliinisesti merkittävää apua tilanteeseensa. Lisäksi hoitotulokset säilyvät seurantatutkimuksissa useiden vuosien ajan.

SOSIAALISTEN TILANTEIDEN PELKO – Menetettyjen mahdollisuuksien häiriö

Antiikista nykyaikaan

Lääketieteen isä Hippokrates kuvasi noin 2 400 vuotta sitten henkilöä, joka ei uskaltaudu muiden seuraan, koska pelkää nolaavansa itsensä sanomalla tai tekemällä jotakin väärää ja joutuvansa näin muiden epäsuosioon. Nykyaikaiseen diagnoosiluokitteluun sosiaalisten tilanteiden pelko lisättiin vasta 1980-luvulla, mutta sen kuvaus on hämmästyttävän lähellä Hippokrateen antiikin aikaista kuvausta. Eurooppalainen ICD-10 ja yhdysvaltalainen DSM-IV pitävät molemmat sosiaalisten tilanteiden pelon keskeisenä diagnostisena kriteerinä pelkoa toimimisesta tavalla, joka saa muut arvioimaan yksilöä negatiivisesti. Nykymääritelmän mukainen sosiaalisten tilanteiden pelko on esiintyvyydeltään yleisin ahdistuneisuushäiriö. Se on kolmanneksi yleisin mielenterveysdiagnoosi – heti masennuksen ja alkoholismin jälkeen.

Psykologina koulussa

Koulupsykologit työskentelevät esikouluissa, peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Pyrimme lieventämään ja poistamaan oppimisen esteitä tekemällä yhteistyötä oppilaiden, vanhempien ja koko kouluyhteisön kanssa.

PSYKOLOGINA LASTENSUOJELUSSA

Lastensuojelun asiakkaat

Lastensuojelun toimenpiteenä sijoitus kodin ulkopuolelle toimii yleensä viimesijaisena auttavana keinona, jota ennen perhettä on yritetty tukea monin eri tavoin. Lastensuojelun asiakkuus voi kuitenkin alkaa myös kiireellisenä ja olla seurausta äkillisestä ja odottamattomasta elämänkriisistä, joka voi kohdata ketä vain.

Psykologit yhdenvertaisuuden edistäjinä

Sanotaan, että yhteiskunta voi juuri niin hyvin kuin sen heikoin lenkki.
”Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. — Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa henkilöön liittyvät tekijät eivät saisi vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja – perusoikeudet kuuluvat kaikille. — Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuuden periaate viittaa sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä. Yhdenvertaisuuslaki, rikoslaki, tasa-arvolaki ja työlainsäädäntö tarkentavat syrjinnän kieltoa eri elämänalueilla.” (yhdenvertaisuus.fi).

Psykologi terveyden tutkijana

Ihminen kehittyy koko elämänsä ajan. Monet fyysiset, psykologiset, perinnölliset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät ohjaavat normaalia kehitystämme, mutta ne voivat olla myös sen häiriintymisen taustalla.

Mindfulness – sudenkuopat

Mindfulness on saavuttanut suuren suosion länsimaissa ja myös Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mindfulness-harjoitusten vaikuttavuutta tutkitaan paljon ja niitä tarjoillaan avuksi muun muassa keskittymisen ja mielialan parantamiseen, tehokkuuden lisäämiseen, stressin vähentämiseen ja univaikeuksien helpottamiseen.

Mutta mitä mindfulness oikeastaan on?

Mitä positiivinen psykologia on ja mihin sitä tarvitaan?

Positiivinen psykologia ei nimestään huolimatta ei ole perinteisen, ”negatiivisen” psykologian vastakohta vaan muuta alan tutkimusta täydentävä ja ihmismieltä hieman eri näkökulmasta tarkasteleva tutkimussuuntaus. Psykologinen tutkimus ja käytännön työ ovat pitkään keskittyneet mielen sairauksiin ja ongelmiin. Positiivisessa psykologiassa huomio suunnataan siihen, miten kenen tahansa – diagnooseista tai niiden puutteesta riippumatta – hyvinvointia, vahvuuksia ja voimavaroja voitaisiin edistää. Sairauden puute ei takaa onnellisuutta, ja toisaalta sairas ihminen on paljon muutakin kuin diagnoosinsa ja voi sairaudesta huolimatta elää hyvää ja mielekästä elämää.

Please don’t stop the music ♬ – Poimintoja musiikkipsykologian tutkimuksista

Mieti hetki maailmaa ilman musiikkia: hiljaisia kahviloita, puheentäyttämiä elokuvia ja kiusallisia ravintola-illallisia. Suurin osa ihmiskunnan historian aikana kehittyneistä toiminnoista on useimmiten jollain tasolla yhdistettävissä kahteen elämän jatkumisen kannalta tärkeään tehtävään: selviytymiseen ja lisääntymiseen. Toiminnoksi, joka ei suoraan edistä kumpaakaan näistä on huomattavaa miten paljon aikaa ihmiskunnan historiassa on käytetty musiikin tuottamiseen, kuunteluun ja esittämiseen.

Itsemyötätunto – Miten olla ystävällinen itselle?

Nykyinen yhteiskuntamme on täynnä erilaisia paineita ja vaatimuksia, ja ihmisyyteen kuuluu auttamatta vaikeita hetkiä, tunteita ja kokemuksia, jotka saattavat tuntua kestämättömiltä. Myötätuntoinen suhtautumistapa itseen voi auttaa kyseenalaistamaan omaa vaativuutta ja kriittisyyttä, selviämään elämän vastoinkäymisistä ja vaikeista tunteista sekä huolehtimaan itsestä ja pyrkimään kohti tavoitteita uupumatta.