Nykypäivänä työn ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt etenkin tietotyössä, missä teknologia on mahdollistanut ajasta ja paikasta riippumattoman työskentelyn ja tavoitettavissa olemisen. Mikäli työntekijän jaksaminen on koetuksella, etenkin silloin vapaa-aika kannattaisi pitää vapaa-aikana. Vapaa-ajan merkitys korostuu palautumisessa myös silloin, mitä huonommat mahdollisuudet työntekijällä on vaikuttaa työhönsä.
Lue lisää
Kategoria: Työ ja ura
Työelämä ei aina tunnu tarjoavan armoa, kun deadlinet ja tulostavoitteet painavat päälle. Työpaineiden alla ei kuitenkaan kannata joustaa loputtomiin. Mitä kuormittavammalta työ tuntuu, sitä tärkeämpään asemaan nousee onnistunut työstä palautuminen. Eikä palautumista kannata jättää viikonloppujen ja lomien varaan, vaan tärkeää on onnistua irrottautumaan työstä ja rentoutumaan myös arkena. Sillä pitkään jatkuessaan palautumisen laiminlyönti voi johtaa moniin hyvinvoinnin ongelmiin, kuten univaikeuksiin ja työuupumukseen.
Lue lisää
Siellä missä on ihmisiä, siellä on kitkaa ihmisten välissä. Se on normaalia ja näin kuuluukin olla. Toimimme, tunnemme ja reagoimme eri tavoin. Emme voi välttyä ihmissuhteisiin kuuluvilta pieniltä pettymyksiltä – edes työpaikalla. Tämä on yksinkertainen ja raaka totuus, joka kannattaa oppia hyväksymään.
Kaunista tästä totuudesta tekee sen, että jos tämän hyväksymme, saamme myös luvan puhua vaikeista tilanteista ja ristiin menevistä tarpeistamme.
Maailma ympärillämme kehittyy jatkuvasti tietointensiivisemmäksi. Tietoa on saatavilla loputtomasti ja meidän on liiankin helppoa löytää esimerkkejä siitä, miten joku osaa tai menestyy meitä paremmin. Vaikka emme löytäisi tällaisia esimerkkejä, asetamme silti usein omat odotuksemme epärealistisen korkealle liian monessa asiassa samanaikaisesti, jolloin päädymme ruokkimaan epäonnistumisen tunnetta.
Lue lisää
Tämän päivän työelämässä on monenlaisia kuormitustekijöitä, jotka altistavat pitkittyneelle stressille ja pahimmillaan työuupumukselle. Työn määrä saattaa olla kohtuuttoman suuri, työtahti liian kiireinen tai työpaikan esimiestyössä puutteita. Työyhteisön rooliristiriidat tai -epäselvyydet kuormittavat: Työnkuva voi olla epäselvä, eikä työntekijä tiedä, mitkä asiat ovat hänen vastuullaan ja mitkä eivät. Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön voivat olla vähäiset. Työkavereilta ja esimieheltä ei ehkä saa omaan työhön tukea tai palautetta siitä. Kuormitusta voivat aiheuttaa myös suuret osaamisvaatimukset ja epäilys siitä, miten niihin pystyy vastaamaan. Työpaikkakiusaaminen voi viedä työn ilon ja voimavarat. Vähitellen työolosuhteista johtuva stressi ja psyykkinen kuormitus voi mennä niin pitkälle, että ihminen ajautuu työuupumukseen.
Mistä itse asiassa puhutaan, kun puhutaan ammatista? Ammatti sanana viittaa päätoimiseen elinkeinoon, jota ihmisyksilö harjoittaa työkseen tullakseen toimeen. Usein ammattilaisuus edellyttää myös koulutusta tai vähintään pidempää kokemusta kyseisestä työstä; ammattilaiseksi ei tulla hetkessä. Osa voi toisaalta tehdä vuosia työtä kokematta itseään minkään alan ammattilaiseksi. Ammatin valintaa on puolestaan pidetty yhtenä tärkeimmistä ihmisen tekemistä valinnoista: määrittäähän ammatti paitsi huomattavasti ajankäyttöä myös työstä saatavan korvauksen kautta elintasoa sekä sosiaalista asemaa. Vaikka työelämä pirstaloituu ja epätyypillisiksi kutsutuista työnteon tavoista on tullut varsin tyypillisiä, noin puolet suomalaisista on koko ikänsä samassa ammatissa.
Lue lisää
Matkalla opinnoista työelämään epävarmuus voi yllättää – Osa 2:
Mikä kaikki muuttuu työelämään siirryttäessä?
Opintojen ja työelämän selkein ero on niiden aikajänteessä. Opinnot rakentuvat suoritettavista kokonaisuuksista, jotka alkavat ja päättyvät. Suorituksista saa myös lähes aina jonkinlaisen palautteen, vähintään suoritusmerkinnän.
Työelämässä eri tehtävien, projektien ja toimeksiantojen alku ja loppu on usein aika hähmäistä. Eri vaiheissa keskeneräisiä ideoita, tunnusteluja, suunnitelmia ja asiakaskeissejä on käynnissä samanaikaisesti.
Lue lisää
Osa 1: Tutkinto taskussa?
Opiskelu tarjoaa mahdollisuuden uuteen. Alussa mielessä voi pyöriä monta huolta ja innostuksen aihetta. Työelämä tuntuu kuitenkin monen mielessä yhä kaukaiselta. Oli opiskelu miten mielekästä ja innostavaa tahansa, se on kuitenkin vaiheena väliaikainen: opinnot ovat polku työelämään.
Lue lisää
1. Motiivit uramuutostoiveen taustalla: Mihin ongelmaan toivon ratkaisua?
Usein uramuutosta pohditaan erilaisissa työuran käännekohdissa: yt-neuvottelut, irtisanominen, määräaikaisen työn päättyminen ja paluu perhevapaalta takaisin työelämään. Muutostilanne on aktivoinut tarkastelemaan omia uratavoitteita uudelleen. Moni uramuutosta harkitseva on huomannut työmotivaationsa laskeneen ja pohtii sen vuoksi uusia vaihtoehtoja. Työmäärä voi olla liian suuri tai liian vähäinen, työ voi tuntua olevan ristiriidassa omien arvojen kanssa, työllä ei näe olevan merkitystä tai kokee olevansa itselleen epäsopivalla alalla. Kehittymismahdollisuuksien puuttuminen saa usein harkitsemaan uramuutosta, jos kokee ammatillisen kehittymisen tärkeäksi. Työyhteisössä koetut ongelmat (esim. työpaikkakiusaaminen, työilmapiiriongelmat, johtamisessa ja esimiestyössä koetut ongelmat) ovat psyykkisesti kuormittavia ja saavat usein harkitsemaan alanvaihtoa.
Miten löytäisin oman paikkani työelämässä? Millainen työura minua houkuttelee? Mitä oikeastaan odotan työelämältä? Näitä kysymyksiä meistä jokainen on varmasti pohtinut ahkerasti työuransa alkutaipaleella – ja on hyvin tavallista, että näiden kysymysten pariin ihminen palaa aina uudelleen ja uudelleen myös myöhemmin elämässään ja uransa varrella. Eri ihmisille unelmatyö näyttäytyy hyvin erilaisena – toisen unelma on toisen painajainen. Mutta mistä löytyy sinun unelmatyösi? Entä miten voit löytää lisää motivaatiota ja merkitystä nykyiseen työhösi?
PSYKOLOGIAA 