Mieti hetki maailmaa ilman musiikkia: hiljaisia kahviloita, puheentäyttämiä elokuvia ja kiusallisia ravintola-illallisia. Suurin osa ihmiskunnan historian aikana kehittyneistä toiminnoista on useimmiten jollain tasolla yhdistettävissä kahteen elämän jatkumisen kannalta tärkeään tehtävään: selviytymiseen ja lisääntymiseen. Toiminnoksi, joka ei suoraan edistä kumpaakaan näistä on huomattavaa miten paljon aikaa ihmiskunnan historiassa on käytetty musiikin tuottamiseen, kuunteluun ja esittämiseen.
Nykyinen yhteiskuntamme on täynnä erilaisia paineita ja vaatimuksia, ja ihmisyyteen kuuluu auttamatta vaikeita hetkiä, tunteita ja kokemuksia, jotka saattavat tuntua kestämättömiltä. Myötätuntoinen suhtautumistapa itseen voi auttaa kyseenalaistamaan omaa vaativuutta ja kriittisyyttä, selviämään elämän vastoinkäymisistä ja vaikeista tunteista sekä huolehtimaan itsestä ja pyrkimään kohti tavoitteita uupumatta. Lue lisää
Hyvät yöunet auttavat paitsi jaksamaan ja pysymään virkeänä, myös edistävät oppimista, muistia ja ovat monin tavoin yhteydessä ihmisen psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen. Hyvä yöuni merkitsee kuitenkin muutakin kuin paljon puhuttuja 7-8 tuntia yössä. Myös levon laadulla on väliä! Seuraavat viisi vinkkiä auttavat saavuttamaan levollisemman unen ja siten virkeämmän olon.
Lue lisää
Elintapamme ja yhteiskuntamme ovat muuttuneet valtavalla vauhdilla viimeisinä vuosikymmeninä. Vain muutamien sukupolvien aikana on kehoa luontaisesti liikuttava elämäntapa korvautunut kehon seisauttavalla, mutta aivot koville laittavalla elämäntyylillä.
“Haluan elää merkityksellistä elämää”. Tämä on vastaus, jonka olen hyvin usein saanut jossain muodossa kysyessäni ystäviltäni, kavereiltani ja asiakkailtani psykologityössä, pääasiassa muilta nuorilta aikuisilta, heidän elämäntavoitteistaan. Kukapa ei haluaisi tuntea olevansa erityinen ja tärkeä jollekulle, kokea että omalla elämällä on tarkoitus tai kokea tekevänsä elämässään jotain erityistä ja tärkeää?
Hei kaikille ja kiitos kuluneesta keväästä! Psykologiaa-sivusto siirtyy tämän postauksen myötä kuukauden mittaiselle kesälomalle. Jotta teiltä ei puuttuisi rantalukemista, tähän kirjoitukseen on koostettu kaikki asiantuntijoidemme kevään aikana julkaistut postaukset. Lopuksi valotamme tulevan syksyn teemoja.
Lue lisää
Tähän aikaan vuodesta moni on aloittelemassa tai jo viettämässä kesälomaa. Takana on mahdollisesti kiireinen kevät ja lomaa on odotettu jo monta kuukautta. Ennen lomaa on ehkä puserrettu viimeiseen saakka hiki hatussa ja odotukset loman palauttavasta voimasta ovat korkealla.
Tässä tekstissä käsittelen psykologista irrottautumista, palautumista ja pysähtymistä erityisesti kesälomalle jäävän asiantuntijan ja tietotyötä tekevän näkökulmasta. Olen poiminut tekstiin sellaisia asioita, joita asiakkaideni kanssa jatkuvasti käsittelen.
Muutama vuosi sitten kirjoitin oman elämäntapamuutosprojektini inspiroimana painonhallinnan psykologiaa käsittelevän, nyt jo loppuunmyydyn kirjan (Syö mitä mielesi tekee, WSOY).
Luontoympäristöllä on niin psyykkiseen kuin fyysiseenkin hyvinvointiimme lukuisia myönteisiä vaikutuksia, joiden teoriataustaa Markus esitteli edellisessä tekstissä. Tässä tekstissä esittelen lisää tutkimustietoa näistä hyvinvointivaikutuksista sekä suuntaan katseen myös ympäristön käyttöön itsesäätelyn apuna esittelemällä lyhyesti mielipaikkojen tutkimusta.
Luonnossa oleilu siis sekä parantaa tarkkaavaisuuden elpymistä että edistää stressistä palautumista. Moni meistä osaa hyödyntää näitä luonnon myönteisiä vaikutuksia intuitiivisesti omassa elämässään, vaikkei olisi lainkaan perehtynyt ympäristöpsykologian tutkimustietoon (tai edes kuullut koko tutkimussuuntauksesta). Erilaiset luonnossa liikkumisen ja oleilun muodot, kuten lenkkeily ja mökkeily, lukeutuvat vuodesta toiseen suomalaisten lempiharrastuksiin, ja monella on läheinen suhde metsään tai muuhun rakkaaseen luontopaikkaan.
Lue lisää
Tämä on ensimmäinen kirjoitus luonnon hyvinvointivaikutuksia käsittelevien tekstien sarjassa. Vertailen tässä amerikkalaista ja japanilaista näkemystä siitä, kuinka luonnossa oleskelu palauttaa stressaantuneen ihmisen toimintakyvyn. Myöhemmässä tekstissä Anniina kertoo suomalaisesta mielipaikkatutkimuksesta ja esittelee lisää stressistä palautumista koskevia tutkimuksia – meillä on täällä uraauurtavaa eko- ja ympäristöpsykologista tutkimusta tehneitä henkilöitä, kuten Kalevi Korpela ja Liisa Tyrväinen (hyvä Suomi! 🙂 )
Lue lisää
PSYKOLOGIAA 