Mitä positiivinen psykologia on ja mihin sitä tarvitaan?

Positiivinen psykologia ei nimestään huolimatta ei ole perinteisen, ”negatiivisen” psykologian vastakohta vaan muuta alan tutkimusta täydentävä ja ihmismieltä hieman eri näkökulmasta tarkasteleva tutkimussuuntaus. Psykologinen tutkimus ja käytännön työ ovat pitkään keskittyneet mielen sairauksiin ja ongelmiin. Positiivisessa psykologiassa huomio suunnataan siihen, miten kenen tahansa – diagnooseista tai niiden puutteesta riippumatta – hyvinvointia, vahvuuksia ja voimavaroja voitaisiin edistää. Sairauden puute ei takaa onnellisuutta, ja toisaalta sairas ihminen on paljon muutakin kuin diagnoosinsa ja voi sairaudesta huolimatta elää hyvää ja mielekästä elämää.

Please don’t stop the music ♬ – Poimintoja musiikkipsykologian tutkimuksista

Mieti hetki maailmaa ilman musiikkia: hiljaisia kahviloita, puheentäyttämiä elokuvia ja kiusallisia ravintola-illallisia. Suurin osa ihmiskunnan historian aikana kehittyneistä toiminnoista on useimmiten jollain tasolla yhdistettävissä kahteen elämän jatkumisen kannalta tärkeään tehtävään: selviytymiseen ja lisääntymiseen. Toiminnoksi, joka ei suoraan edistä kumpaakaan näistä on huomattavaa miten paljon aikaa ihmiskunnan historiassa on käytetty musiikin tuottamiseen, kuunteluun ja esittämiseen.

Kuinka murtautua vapaaksi tapojen orjuudesta (siinähän yrität)

Muutama vuosi sitten kirjoitin oman elämäntapamuutosprojektini inspiroimana painonhallinnan psykologiaa käsittelevän, nyt jo loppuunmyydyn kirjan (Syö mitä mielesi tekee, WSOY).

Mitä tutkimukset kertovat luonnon vaikutuksesta hyvinvointiin?

Luontoympäristöllä on niin psyykkiseen kuin fyysiseenkin hyvinvointiimme lukuisia myönteisiä vaikutuksia, joiden teoriataustaa Markus esitteli edellisessä tekstissä. Tässä tekstissä esittelen lisää tutkimustietoa näistä hyvinvointivaikutuksista sekä suuntaan katseen myös ympäristön käyttöön itsesäätelyn apuna esittelemällä lyhyesti mielipaikkojen tutkimusta.

Luonnossa oleilu siis sekä parantaa tarkkaavaisuuden elpymistä että edistää stressistä palautumista. Moni meistä osaa hyödyntää näitä luonnon myönteisiä vaikutuksia intuitiivisesti omassa elämässään, vaikkei olisi lainkaan perehtynyt ympäristöpsykologian tutkimustietoon (tai edes kuullut koko tutkimussuuntauksesta). Erilaiset luonnossa liikkumisen ja oleilun muodot, kuten lenkkeily ja mökkeily, lukeutuvat vuodesta toiseen suomalaisten lempiharrastuksiin, ja monella on läheinen suhde metsään tai muuhun rakkaaseen luontopaikkaan.

Tervantuoksua ja tarkkaavuutta: Itä- ja länsimainen näkökulma luonnon hyvinvointivaikutuksiin

Tämä on ensimmäinen kirjoitus luonnon hyvinvointivaikutuksia käsittelevien tekstien sarjassa. Vertailen tässä amerikkalaista ja japanilaista näkemystä siitä, kuinka luonnossa oleskelu palauttaa stressaantuneen ihmisen toimintakyvyn. Myöhemmässä tekstissä Anniina kertoo suomalaisesta mielipaikkatutkimuksesta ja esittelee lisää stressistä palautumista koskevia tutkimuksia – meillä on täällä uraauurtavaa eko- ja ympäristöpsykologista tutkimusta tehneitä henkilöitä, kuten Kalevi Korpela ja Liisa Tyrväinen (hyvä Suomi! 🙂 )

Arvot ja hyvä elämä – Mistä puhumme, kun puhumme arvoista?

Kun puhumme psykologisesta hyvinvoinnista ja onnellisuudesta, keskustelun aiheeksi nousevat usein henkilökohtaiset arvot elämää ohjaavina periaatteina. Jokainen varmasti tietää, että arvoilla viitataan johonkin, mitä pidämme tärkeänä ja tavoittelemisen arvoisena. Näennäisestä yksinkertaisuudesta huolimatta arvot ovat yllättävän moniulotteinen asia, jota on aikojen saatossa tarkasteltu monien eri tieteenalojen näkökulmasta.