Sosiaalisten pelkojen helpottamiseen liittyy hyviä ja huonoja uutisia. Hyvät uutiset ovat, että oikeaoppisella työskentelyllä suurin osa ihmisistä saa merkittävää helpotusta tilanteeseensa. Suositeltu hoitomuoto sosiaalisten tilanteiden pelkoon on kognitiivinen käyttäytymisterapia. Sen avulla noin 85 prosenttia tarkkarajaisesta muodosta kärsivistä ja noin 60 prosenttia yleisestä muodosta kärsivistä saa kliinisesti merkittävää apua tilanteeseensa. Lisäksi hoitotulokset säilyvät seurantatutkimuksissa useiden vuosien ajan.
Lue lisää
Avainsana: sosiaalisten tilanteiden pelko
Antiikista nykyaikaan
Lääketieteen isä Hippokrates kuvasi noin 2 400 vuotta sitten henkilöä, joka ei uskaltaudu muiden seuraan, koska pelkää nolaavansa itsensä sanomalla tai tekemällä jotakin väärää ja joutuvansa näin muiden epäsuosioon. Nykyaikaiseen diagnoosiluokitteluun sosiaalisten tilanteiden pelko lisättiin vasta 1980-luvulla, mutta sen kuvaus on hämmästyttävän lähellä Hippokrateen antiikin aikaista kuvausta. Eurooppalainen ICD-10 ja yhdysvaltalainen DSM-IV pitävät molemmat sosiaalisten tilanteiden pelon keskeisenä diagnostisena kriteerinä pelkoa toimimisesta tavalla, joka saa muut arvioimaan yksilöä negatiivisesti. Nykymääritelmän mukainen sosiaalisten tilanteiden pelko on esiintyvyydeltään yleisin ahdistuneisuushäiriö. Se on kolmanneksi yleisin mielenterveysdiagnoosi – heti masennuksen ja alkoholismin jälkeen.
Lue lisää
PSYKOLOGIAA 